![]() | ||||
|---|---|---|---|---|
| ||||
Google Chromen myytit ja tekniikat
Googlen selainjulkaisu sai teknologialehdistön riemastumaan. Kaksi vuotta salassa kehitetyn projektin paljastaminen toi Chromelle välitöntä julkisuutta, mutta myös perusteettomia odotuksia ja haitallisia harhakäsityksiä. Onko tässä paljon puhuttu Google OS?Lehdistössä on väläytelty kuvaa Chromesta uutena käyttöjärjestelmänä joka korvaa Windowsin. Chrome on kuitenkin selvästi yksi sovellus monien joukossa. Väitteessä on kuitenkin osittain perää, sillä Chrome on suunniteltu sovellusalustaksi. Web-sovellukset voi Chromessa irrottaa selainpuolesta. Ne saavat työpöydälle kuvakkeen ja käynnistyvät omaan ikkunaansa. Chromen sovelluskeskeisyys näkyy myös prosessinhallinnassa, jolla sivujen muistin- ja tehonkulutusta voi seurata. Julkisuudessa on pidetty selvänä, että Chrome on integroitu Googlen palveluihin. Siinä ei kuitenkaan ole Googlea palvelevia rajapintoja, optimointeja tai edes kirjanmerkkejä yhtiön palveluihin. Chromen ainoa Google-keskeinen teknologia on Gears-tietovarasto. Sekin on ollut jo aiemmin saatavilla Internet Explorerille ja Firefoxille. Veekasista potkua sovelluksilleKehittäjälle Chromen tärkein uutuus on V8-skriptimoottori, joka kääntää JavaScriptiä prosessoritason konekoodiksi. V8 on avointa koodia jota voidaan käyttää myös muissa selaimissa, ja sen tuomista Safariin suunnitellaan. Mozilla taas toteaa, että heidän tuleva TraceMonkey-moottorinsa on vielä hieman V8:a nopeampi. Chrome on Googlelta selkeä kannanotto HTML:n ja JavaScriptin puolesta. On spekuloitu, ettei Googlen tavoite ole saada merkittävää osaa selainmarkkinoilta, vaan luoda uusia tekniikoita joita muut voivat käyttää selaimissaan. Nopeamman selaimen tarjoaminen herättää muissa valmistajissa parannuspainetta, mikä hyödyttää Googlen omia palveluita. Avointa koodia huolella ja hitaastiGoogle on lupaustensa mukaisesti julkaissut Chromen lähdekoodin, ja sen jatkokehittämiseksi on perustettu Chromium-niminen avoin projekti. V8:n ja WebKit-moottorin lisäksi Chromessa käytetään monia muita avoimen koodin moduuleja. Yksi näistä on Skia-grafiikkakirjasto jota käytetään myös Googlen Android-mobiilialustassa. Chrome sisältää enemmän käyttöjärjestelmäkohtaista koodia kuin Firefox, esimerkiksi Vista-versio käyttää Windowsin omia läpinäkyviä ikkunoita. Selaimen Linux- ja Mac-versioista halutaan samalla lailla hyvin integroituja, ja niitä kehittämään on perustettu omat asiantuntijaryhmänsä. Huolellisuus tarkoittaa myös, että Chrome tulee Macille ja Linuxille vasta Windowsin jälkeen, kenties vasta kuukausien kuluttua. Cappuccino kääntää Mac-ohjelmat Ajaxiksi
Ajax-markkinoiden uusi tulokas Cappuccino poistaa webin web-sovelluskehittämisestä. Koodaamiseen käytetään samoja tekniikoita kuin Mac-sovellusten rakentamiseen ja Cappuccino kääntää lopputuloksen JavaScriptiksi. Kehittäjän ei tarvitse lainkaan koskea HTML:ään ja JavaScriptiin. Cappuccino-sovellusten koodaamiseen käytetään uutta Objective-J -kieltä, joka muistuttaa erehdyttävästi Applen suosimaa Objective-C:tä. Myös kirjastojen rakenne on sama kuin Mac-kehittäjille tutussa Cocoassa, vain luokkien nimet ovat muuttuneet. Yhteneväisyys on viety niin pitkälle, että yksinkertaisen Mac-sovelluksen voi kääntää Cappuccinolle ja ajaa selaimessa. Cappuccinon luojat korostavat, ettei sitä ole tarkoitettu web-sivujen vaan sovellusten luomiseen. Tavoitteena on tuoda selaimeen työpöytätason sovelluksia ja samalla helpottaa kehittäjien työsarkaa. Cappuccino on kuitenkin saanut kritiikkiä siitä, että sen luoma JavaScript on kookasta ja suorituskyvyltään heikkoa. | | |||
| ||||
| | Talentum.com Talouselämä Tietoviikko MikroPC Tekniikka&Talous Metallitekniikka Markkinointi&Mainonta Uratie Fakta Energialehti Mediuutiset Arvopaperi |

Jon Davis: Be brain-healthy
Panic: Transmit 3
(Tämän linkin otsikko on japaniksi, emme voi teknisestä syystä esittää sitä tässä.)
Gene Hacker: Build a polar 3-D printer from Legos
Neil Frasier: Domino Logic (video)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti